Uraohjauksen erikoistumiskoulutuksella tuetaan muuttuvien työurien ohjaustyön ammattilaisen osaamisen kehittämistä

JULKINEN TIEDOTE

Työelämän ja osaamisen muutokset ovat lisänneet ohjauksen tarvetta muuttuvilla työurilla. Ohjaustyön haasteita kohtaavat uraohjauksen kentän asiantuntijat niin aikuisten työllistymistä tukevissa julkisissa te-palveluissa kuin nuorten koulutus- ja työuria edistävien ohjaamojen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluissa. Työurien muutokset näkyvät myös korkeasti koulutettujen työllisyysluvuissa, mikä heijastuu sekä korkeakoulujen että ammattiliittojen uraohjauspalveluihin.

Työelämäläheinen Uraohjauksen erikoistumiskoulutus vastaa uraohjauksen tehtäväkentän tarpeisiin uraohjaajien osaamista ja asiantuntijuutta kehittäen. Uraohjauksen kentällä toimii yhä kasvava joukko yksityisiä palveluntarjoajia, joiden ohjausosaamista haastetaan uravalmennuksissa tai esimerkiksi Outplacement-palveluissa. Myös työelämäorganisaatioiden sisäisessä osaamisen ja urapolkujen kehittämisessä, HRD:ssä, tarvitaan uraohjauksen osaamista. Toisaalta globaalit yhteiskunnalliset ja työelämän muutokset tuovat yhä enemmän tarpeita yksilöiden työ- ja elämänurien sekä ammatillisen suuntautumisen tukemiseen.

Uraohjauksen erityisyys on jo vuosia tunnistettu opinto-ohjaajan kelpoisuusopinnoissa ja suomalaisessa koululaitoksessa on pitkät perinteet nuorten koulutusvalintojen ja tulevaisuuden rakentamisen tukemisessa. Ohjaustyön kenttä on kuitenkin aina ollut tätä huomattavasti laajempi ja yhtä monimuotoinen kuin vaihtelevista taustoista tulevien ja eri elämäntilanteissa olevien yksilöiden ohjaustarpeet. Kaikki ohjaustyötä tekevät eivät myöskään tarvitse opinto-ohjaajan kelpoisuutta. Useat uraohjaajat ovatkin hankkineet ohjausosaamista mm. Coaching- ja Ratkes-koulutuksista tai työnohjaajaopinnoista. Ohjauskoulutusten kirjo on siten yhtä monimuotoinen kuin itse uraohjaustyön kenttä, jossa on käyty vilkasta keskustelua uraohjauksen osaamisen tukemisesta ja yhteisen ymmärryksen rakentamisesta uraohjauksen asiantuntijuudesta. Tarvetta syventävälle ja laaja-alaiselle uraohjauskoulutukselle on myös ollut.

Syksyllä 2018 käynnistettiin ensimmäinen yliopistollinen Itä-Suomen yliopiston koordinoima Uraohjauksen erikoistumiskoulutus yhteistyössä Tampereen ja Turun yliopistojen kanssa. Koulutus on päättymässä helmikuussa 2020. Koulutukseen osallistui 53 uraohjauksen tehtäväkentällä työskentelevää asiantuntijaa. Työelämälähtöinen Uraohjauksen erikoistumiskoulutus vastaa koulutuksissa ja tehtäväkentällä tunnistettuihin uraohjauksen osaamisen tukemisen tarpeisiin ja edistää siten jatkuvaa oppimista uraohjausta tekevien asiantuntijuuden kehittymisessä ja työurilla.

Uusi uraohjauksen erikoistumiskoulutus on tarjonnut opiskelijoille uraohjaustyön tueksi työvälineitä, näkökulmia, syventynyttä ymmärrystä ja osaamista niin työelämän ja yhteiskunnan muutostilanteisiin kuin uraprosesseihin ja niiden tukemiseen, ohjausvuorovaikutuksen ja ohjausmenetelmäosaamisen teoreettiseen ja käytännölliseen asiantuntijuuden rakentumiseen:

  • Koska en ole tehnyt uraohjausta kovin paljon ennen koulutusta, koulutus siirsi osaamiseni aivan uudelle tasolle
  • Olen oppinut valtavasti, etenkin asioita, joita en ole päässyt työelämässä kokemaan. Ammatillinen identiteettini on loksahtanut uuteen asentoon, josta olen kiitollinen.

”Näkökulmia uraohjauksen toimintaympäristöön ja asiantuntijuuteen, yhteiskunnallisessa ja työelämän muutoksessa” seminaarissa Helsingissä pe 31.1. 11-16, ensimmäisen koulutuksen päättävät ja uuden aloittavat opiskelijat kohtaavat uraohjauksen ajankohtaisen teeman äärellä.

Lisätietoja: Itä-Suomen yliopisto, Ohjauksen koulutus, yliopistonopettaja Päivi Rosenius paivi.rosenius@uef.fi

 

 

Uraohjaaja, koska olet viimeksi tuulettanut oman käyttöteoriasi?

Vieraskynässä Uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen opiskelija Kirsi Kannisto. Kirjoittaja työskentelee ohjauksen moniammattilaisena opetus-, koulutus-, valmennus- ja facilitointitehtävissä.

URAOHJAAJA KOSKA OLET VIIMEKSI TUULETTANUT OMAN KÄYTTÖTEORIASI?

Uraohjaajan työskentelyn taustalla vaikuttavat käyttö- ja julkiteoria. Uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen kehittämishankkeeni yhtenä tarkastelukulmana oli urateoriat, joiden kehityspolua tarkastelin yhteiskunnan muutoksessa ja menestyvän uraohjaajan peilinä. Uraohjauksen juuret yltävät 1900-luvun alkuun, jolloin ammatinvalinnan pioneeri Frank Parsons toimi sosiaalisten reformien edistäjänä ja professorina Yhdysvalloissa. Hänen keskeinen teoksensa, Choosing a Vocation, julkaistiin 1911. Teoksen kantava ammatinvalinnan ja uraohjauksen ajatus oli, että tulisi etsiä ”oikea talentti” oikeaan paikkaan (matching). Teollistumisen aikakauden alussa suuret ihmismassat muuttivat maalta kaupunkeihin, ja työtä uudella paikkakunnalla tuli löytää nopeasti.  Mieltymyksillä ja potentiaalilla ei tuolloin juuri ollut merkitystä. Mitä osaat nyt, osaat myös tulevaisuudessa, oli ajan henki.

Urateoriat syntyvät ja elävät omassa ajassaan sekä heijastavat oman aikakautensa yhteiskunnallista keskustelua ja pyrkivät vastaamaan aikansa haasteisiin. Ne tukevat työllistymistä ja uudelle uralle löytämistä niin, että työelämään kiinnittymisessä yhdistyvät yksilön omat toiveet. Urateoriat ohjaavat yksilön oppimista ja siihen liittyviä prosesseja, joita tapahtuu neljällä tasolla: 1) Kognitiona, joka on tiedon hankintaa, käsittelyä ja ymmärtämistä, 2) Operatiivisuutena (toimintana), joka on tekemistä, toimintaa ja hallinnan sujumista, 3) Sosiaalisuutena (yhteistyötaitona), joka on kykyä olla ryhmän jäsen yksin ja yhdessä sekä 4) Kykynä reflektoida omaa ja toisten toimintaa.

Urateoriat ajassa

1900-luvun urateorioissa ohjattava oli kuin ulkokehällä passiivisena toiminnan kohteena ja ohjaajan ”käsissä”. Urateoriat olivat melko suoraviivaisia ja pelkistettyjä. Maailma ja ihmisten verkostot eivät olleet verkottuneet, vuorovaikutus ja dialogi oli vähemmän avointa ja se oli suoraviivaisempaa. Modernit urateoriat taas ovat muuntuneet kohti ohjattavan aktiivista roolia, toiveita, mieltymyksiä sekä kykyä oppia ja kehittyä.  Ne ovat usein myös monitieteellistä näkökulmaa huomiovia. Maailma on nyt verkottunut ja kaikkien käsillä. Internet on luonut tiedollisen tasa-arvon ja mahdollisuuden tiedon lähteille. Myös vuorovaikutus ja dialogi on avoimempaa, joka edellyttää luonnollisesti vahvempaa luottamusta eri toimijoiden välillä. 2000-luvun urateoriat tarkastelevat uraa ja työelämään kiinnittymistä yhteiskunnan ja yksilön potentiaalit huomioiden. Ne ovat usein poikkitieteellisiä, sosiologisia ja näkökulmia ja vaikutteita monesta yhteiskunnan suunnasta vastaanottavia.

Työurat ovat muuttuneet moninaisimmiksi ja epävarmemmiksi. Palkkatyö, yrittäjyys, kevytyrittäjyys ja freelance, muotoja on tuhansia. Nyt urateoriat huomioivat työelämän ja uraan liittyvän epävarmuuden ja huolestuneisuuden tulevasta sekä tutkivat myös epävarmuutta. Ulkoinen epävarmuus heijastuu yhteiskunnan ja työelämän tuomiin rakenteisiin, kun taas sisäinen epävarmuus kytkeytyy yksilöön itseensä sekä identiteetin rakentamiseen ja rakentumiseen. Identiteetin rakentuminen ja rakentaminen ohjaavat yksilön urapolkua aiemmin mainittujen neljän prosessin kautta, yhdessä ja erikseen (kognitio, toiminta, yhteistyö ja reflektio).

Uraohjaajan kompetenssien ja taitojen jäsentämistä

Jäsensimme omassa pienryhmässämme uraohjaajan kompetenssit ja taidot neljään keskeiseen kokonaisuuteen: 1) menetelmäosaaminen, 2) työkaluosaaminen, 3) asiakaskohtaamistaidot sekä 4) verkostonhallinta. Menetelmä- ja työkaluosaamisilla tarkoitan substanssia, kuten työmarkkinoiden toiminta, moderni työnhaku, piilotyöpaikkojen etsiminen, CV-taidot, omien vahvuuksien reflektointi ja niiden näyttäminen haastatteluissa oman historian työelämäesimerkein.

Asiakaskohtaamistaidot liittyvät pitkälti vuorovaikutukseen ja luottamuksen rakentamisen taitoon. Tähän kytkeytyy myös ohjaajan ymmärrys ja tunneäly, jolla tarvittaessa palauttaa ohjaustyöskentely takaisin kohti tavoitetta eteneväksi, sitkeästi, lempeästi ja määrätietoisesti, kuitenkin niin, että aktiivinen toimijuus ja oman elämänvalintojen vastuu säilyy ohjattavalla. Lisäksi on mainittava, että verkostonhallinta ja verkostoituminen ovat jokaisen työelämätaitoja, niin ohjaajan kuin ohjattavan.

Uraohjauserkosta uusille urille

Marraskuun vieraskynässä opiskelijaäänenä Anita Hartikainen

Kirjoittaja työskenteli uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen alkaessa verkkokotoutumiskouluttajana Arffmanilla ja koulutuksen päättyessä TKI-asiantuntijana sekä projektipäällikkönä Lahden ammattikorkeakoulussa.

 Uraohjauserkosta uusille verkoille

Kun hain uraohjauksen erikoistumiskoulutukseen, työskentelin kotoutumiskouluttajana verkossa. Koulutus tapahtui kokonaan verkossa. Kontaktiopetusta oli viitenä päivänä viikossa reilut viisi tuntia verkkoluokassa ja itsenäiset tehtävät sekä ohjaukset päälle. Olen koulutukseltani media-alan monisäätäjä sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Tein työssäni paljon ohjausta: autoin opiskelijoita etsimään sopivia työharjoittelupaikkoja, ohjasin harjoittelupaikoilla, etsin tietoa ja kävin dialogia opiskelijan oman alueen koulutusmahdollisuuksista, työpaikoista ja muusta työllistävästä toiminnasta niin, että jokainen Excelini kautta kulkenut verkko-opiskelija saisi vuodessa riittävän hyvän suomen kielen taitotason ja elämäntilanteeseensa sopivan jatkosuunnitelman.

Suomeen asettuvien maahanmuuttajien kirjo on yllätyksellinen ja hyvin vaihteleva. Verkossa tärkein arvo on vuorovaikutus. Ilman kohtaamista ohjaus on kuin pesukoneen ohjekirja: kiva, että se on olemassa, mutta ei sitä kukaan lue, tai vaikka lukisikin, niin ei ymmärrä. Kaipasin työkaluja ja käsitteellistämistä ohjaukseen, kuten malleja, menetelmiä ja teorioita siitä, miten aikuista ihmistä ohjataan keksimään oma elämänsä uudelleen riippumatta kotimaasta, koulutuksesta, ammatista, iästä ja maahanmuuton syystä. Uraohjauksen erikoistumiskoulutus tuntui vastaavan ongelmaani ja tarjoavan kättä pitempää eli työkaluja ohjaukseen.

Akateemisesta ohjauskoulutuksesta digitaaliseksi uudisraivaajaksi

Syksyn 2018 lähiopetusjaksot Helsingissä ja Turussa yllättivät. Joku opiskelemaan tullut supisi toivoneensa, että opetus olisi luentomuotoista ja luennoilla opeteltaisi valmiiksi pureskeltuja ohjausmenetelmiä, joita sitten harjoittelisimme pienryhmissä. Näin ei käynyt ja syystä, sillä tämä on akateeminen erikoistumiskoulutus asiantuntijoille. Sen tehtävänä on kehittää ja laajentaa opiskelijan ajattelua ja ammattitaidon kenttää niin, että halutessamme löydämme sopivia menetelmiä, osaamme hyödyntää ja soveltaa niitä omassa työssämme. Tänä päivänä opetus ei edes peruskoulussa ole sitä, että tieto tuodaan valmiiksi pureskeltuna ja käsketään opiskelijoiden sitä käyttää.

Omiin tarpeisiini syvällinen tutustuminen ohjauksen teoreettiseen viitekehyksen vastasi hyvin. Tiedän nyt, mitä ovat ohjauksen eri osa-alueet ja minkälaisia teorioita niistä on jo sadan vuoden ajan rakenneltu. Osaan hakea tietoa universaaleista ohjauskysymyksistä ja kehittää omaa verkko-ohjauksen malliani. Tiedän mitä ohjaus on ja millä sanoilla siitä puhutaan. Koska verkko-ohjaus on melko uusi asia ihmiskunnan historiassa, yleinen ohjauksen teoria antaa minulle käsitteitä ja kehyksiä, miten voin raivata rehottavaa internetiä digitaalisen ohjauksen maaperäksi.

Verkko-opetuksen haasteita ja saavutettavaa opiskelua

Uraohjauserko toimii laajalla maantieteellisellä alueella. Oman hauskuutensa opiskeluun toi Moodle, johon kurssin ohjeet ja materiaalit kerättiin. Yleistä tietoa koulutuksesta, opintosisällöistä, lähteitä ja opiskelusta oli paljon. Ensimmäisien kuukausien aikana opiskelijat yrittivät etsiä Moodlesta tärkeimpiä tietoja, kuten päivämääriä, aikatauluja, deadlineja ja palautuskanavia, mutta käyttöliittymä ei ollut mutkaton opiskelijoille, jotka eivät ole järjestelmää aikaisemmin käyttäneet. Palautetta annettiin ja kehitystä tapahtui jatkuvasti. Moodle on monine kirjautumisineen lyhyehköjä koulutuksia suorittaville opiskelijoille melko vaikeasti saavutettava ja varmaan juuri siksi niin tietoturvallinen. Moodleen ei ole helppo muotoilla asioita niin, että opiskelija löytäisi hakemansa tiedon vaivattomasti.

Uraohjauserko järjestettiin ensimmäistä kertaa, joten tiedon järjestäminen haki vielä muotoansa. Jatkuva palautteen kerääminen auttaa klikkailemaan asiat paikoillaan niin, että käyttäjä löytää hakemansa. Tammikuussa toista kertaa alkava koulutus on päässyt jo untuvikkovaiheeseen. Esimerkiksi kivan visuaalisen ilmeen sijasta kannattaa panostaa siihen, että tärkeät tiedot löytyvät. Kun on kyseessä kallis kurssi, jota kiireiset asiantuntijat opiskelevat kokopäivätyön ohella, on pyrittävä siihen, että aikatauluihin, tehtäviin ja lähteiden käyttöön liittyvät tiedot löytyvät ilman tuntikausien hakemista.

Oppilaitokset suosittelevat, että kaikki yhteydenpito koulutusten aikana tapahtuisi Moodlen kautta. Ilman WhatsApp-ryhmiä ja henkilökohtaisiin sähköposteihin tiedottamista hyvin harva löytäisi Moodlen kautta tulevia viestejä. Jos ei ole korkeakoulun tutkinto-opiskelija, on vaivalloista työ- ja muiden sähköpostien lisäksi muistaa tarkistaa viestit kurssin ajaksi luodusta sähköpostista. Se mikä on helpointa koulutuksen järjestäjille, ei aina ole saavutettavinta opiskelijalle.

Kirkastunut ammatti-identiteetti vauhdittajana omalla urapolulla

Koulutuksessa oppi reflektoimaan uraohjaajana. Juttu on tuttua opettajankoulutuksesta ja henkisesti rankkaa, kuten aina, kun identiteettiä pitää vähän murskata ja kasvattaa uusiksi. Opiskelijoiden ammatit vaihtelivat insinööristä opinto-ohjaajaan ja farmaseutista suomen opettajaan.  Sukeltaminen reflektion maailmaan luentojen sijasta sai jokaisen miettimään, mille polulle on lähtenyt. Kuukausittaiset alueryhmätapaamiset, keskustelut, omien menetelmien testaamiset sekä ryhmätentin tekeminen olivat antoisaa oppimista. Yhdessä tekemällä eri alojen käytäntöjen tieto ja teoreettinen tieto yhdistyivät ja loivat uutta asiantuntijamaailman järjestystä. Vuorovaikutusta ja yhdessä työskentelyä kaivattiinkin lisää, kuten myös verkostoitumista eri kaupunkien opiskelijoiden kanssa.

Kun ymmärsin, että uraohjauserko tarjoaa väylän ohjauksen ammattilaiseksi, sisäistin vähitellen, että on kyse ammattitaidosta, jota tarvitaan yhä enemmän kaikilla aloilla. Ohjaustaitoa tarvitaan kaikissa työpaikoissa, joissa rekrytoidaan ja perehdytetään uutta henkilöstöä, ohjataan uuteen työhön tai projektiin, uudelleen koulutetaan konkareita, ohjataan ja johdetaan työkulttuurin muutoksia. Uraohjaukseen erikoistuminen reflektiivisesti ja teoreettisesti auttoi purkamaan vielä kerran palasiksi oman urahistorian ja tulevaisuuden uratoiveet. Kun koulutukseen hakiessa luulin, että menen hakemaan tietoa, jotta osaisin tehdä paremmin nykyistä työtäni, en aavistanut, että koulutuksen lopulla olisin jo ottanut uraharppauksen työhön, jossa pääsen entistä enemmän tekemään sitä, mitä tulin oppimaan – luomaan digitaalisia ohjausprosesseja korkeakoulujen opiskelijoille sekä tukemaan opetus- ja ohjaushenkilöstöä murroksessa, jossa työ vähitellen digitalisoituu.

Koulutus vastaa kasvavaan ohjaustarpeeseen

27.10.2019

Terhi Skaniakos, Uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen ryhmäohjaaja

  • Specialist in education development and teacher professional development, team coaching, also cultural musicology. Jyu, Finland

Ensimmäinen Itä-Suomen yliopiston uraohjauksen erikoistumiskoulutus käynnistyi yhteisellä seminaarilla Helsingissä reilu vuosi sitten. Ryhmiä on ollu eri kaupungeissa, meillä omamme Tampereella. Viimeinen ryhmätapaaminen on ohi, kehittämishankkeita puserretaan vielä.

Koulutus vastaa kasvavaan ohjaustarpeeseen. Uraohjauksen käsite on laaja, se sisältää asioita henkilökohtaisista pohdinnoista koulutuksen ja työn valintoihin ja niiden tukemiseen erilaisin lähestymistavoin ja menetelmin. Uraohjausta myös tehdään monenlaisin nimikkein ja hyvin erilaisissa tehtävissä ja konteksteissa. Osaamista voi siis hyödyntää valtavan laajalla kentällä, mm. kouluttajana, opettajana, ohjaajana, esihenkilönä, johtajana. Työskennellä voi toiselle tai itselleen, uraohjauspalvelujen tarjonta siihen erikoistuneiden yrittäjien ja yritysten kautta tulee varmasti lisääntymään tulevaisuudessa.

Yhteiskunnallisesti koulutus on ollut valtavan tärkeä avaus uraohjauksen ammatillisen osaamisen tarpeeseen vastaamisessa. Osallistujille se on tarjonnut ammatillisen kehittymisen ja suuntaamisen mahdollisuuden. Ohjaajana on ollut hienoa olla mukana uusimuotoisessa koulutuksessa ja työskennellä osaavien, pystyvien ja rohkeiden ohjaajien kanssa.