Opetussuunnitelma

Erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavia, jo työelämässä toimiville suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä pitkäkestoisia koulutuksia, joilla vastataan korkeakoulujen ja työelämän yhdessä määrittämiin työelämän osaamistarpeisiin.

Uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen  (30 op) tavoitteena on kehittää ja syventää uraohjauksen tehtävissä toimivien eri alojen ammattilaisten osaamista sekä asiantuntijuutta. Yliopistojen Uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija aiemman koulutustaustansa ja työkokemuksensa pohjalta;

  1. kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä määritellyllä työelämän osa-alueella
  2. hallitsee asiantuntijaroolin edellyttämän tieteellis-ammatillisen erikoisosaamisen ja sen yhteydet toimintaympäristöön
  3. pystyy tieteellistä tutkimustietoa hyödyntäen analysoimaan, arvioimaan ja kehittämään erikoistumisalansa ammatillisia käytäntöjä ja
  4. kykenee toimimaan yhteisöissä ja verkostoissa oman erikoistumisalansa asiantuntijana (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 794/2004; 20 a §).

Koulutus on monialainen ja se on tarkoitettu ensisijaisesti soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneille henkilöille, jotka toimivat uraohjaustehtävissä julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla. Koulutus kestää noin yhden kalenterivuoden ja se toteutetaan monimuoto- ja verkko-opetuksena, mikä mahdollistaa opiskelun työn ohessa, ajassa ja paikassa joustavasti. Koulutus koostuu suurryhmän ja pienryhmien lähityöskentelystä verkossa ja kontaktissa (aloitus- ja päättötapaamiset) sekä itsenäisestä perehtymisestä kirjallisuuteen ja digitaalisiin materiaaleihin.

Koulutuksen käytyään osallistujalla on valmiudet:

  • jäsentää uraohjausta osana laajempaa yhteiskunnan ja muuttuvan työelämän kokonaisuutta. Hän hallitsee uraohjauksen teoriaperustan ja osaa soveltaa eri tieteenalojen tarjoamaa tietoa osaksi omia ohjauksen ammattikäytänteitään. (Uraohjauksen perusta)
  • suunnitella ja toteuttaa yksilöllisiä sekä asiakastarvelähtöisiä uraohjausprosesseja. Hän tunnistaa ohjaustyön eettiset vaatimukset ja osaa rakentaa luottamuksellisen, dialogisen asiakassuhteen yksilö- ja ryhmäohjauksessa, sekä kasvokkain että etänä tapahtuvissa ohjaustilanteissa. (Uraohjauksen asiakastyö)
  • arvioida ja kehittää omia uraohjauksen ammattikäytänteitään sekä eri tahojen tarjoamien ohjauspalvelujen toteutusta, laatua ja vaikuttavuutta elinikäisen ohjauksen näkökulmasta. Hän osaa muodostaa ja ylläpitää työnsä kannalta merkityksellisiä monialaisia yhteistyöverkostoja sekä osaa suunnitella, markkinoida ja organisoida toimivia uraohjauspalveluja. (Uraohjauksen kehittävä työote)

Uraohjauksen perusta 10 op.

  • Uraohjaus yhteiskunnan ja työelämän muutoksissa (5 op)
  • Uraprosessit ja niiden tukeminen (5 op)

Uraohjauksen asiakastyö 10 op.

  • Vuorovaikutusosaaminen asiakastyössä (5 op)
  • Asiakastyön ohjausmenetelmät (5 op)

Uraohjauksen kehittävä työote 10 op.

  • Kehittämishankeraportti (7 op)
  • Uraohjaajaksi kasvaminen (3 op)

URAOHJAUKSEN ERIKOISTUMISKOULUTUS 30 OP. OPS 2022-2023

 URAOHJAUKSEN PERUSTA, 10 op.

Uraohjaus yhteiskunnan ja työelämän muutoksissa (5 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

  • tunnistaa ja ennakoida työelämän ja työmarkkinoiden rakenteita ja muutoksia sekä globaalilla että paikallisella tasolla ja ymmärtää niiden vaikutukset yksilöihin ja työyhteisöihin
  • paikantaa uraohjauksen näkökulmasta keskeisiä työn tekemisen, ammatillisten rakenteiden ja osaamisen muutosprosesseja sekä reflektoida kriittisesti työelämän muutosvaateita ja uraohjauksen yhteiskunnallisia ja eettisiä tehtäviä sekä jäsentää uraohjausta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta
  • tunnistaa nykyisen työelämän paradokseja niin yhteiskunnan kuin yksilöiden tasolla kytkeytyen yhtäältä vaihtoehtojen, joustavuuden ja liikkuvuuden sekä toisaalta kuormittavuuden, eriarvoisuuden ja segregaation kehityssuuntiin
  • tunnistaa, miten yhteiskunnallisen muutoksen ja työelämän ilmiöt ovat läsnä yksilöiden arjessa sekä etenkin koulutus- ja työurien muotoutumisessa ja kuinka nämä muutokset haastavat oman uraohjaustyön toimintakenttää.

Sisällöt

Opintojaksolla perehdytään työelämän muutosprosesseihin ja niitä koskeviin teoreettisiin jäsennyksiin, mm. vanha työ – uusi työ, teollisesta jälkiteolliseen, vanhasta kapitalismista tietokykykapitalismiin ja biokapitalismiin – jaotteluihin. Työmarkkinoiden ja työurien keskeisiä muutostrendejä valotetaan käsittelemällä muun muassa monikulttuuristumista, kestävää kehitystä sekä prekarisaatiota ja siihen liittyvää työn subjektivoitumista, kommunikatiivisuutta ja affektiivisuutta. Opintojaksolla käsitellään myös ammatillisten rakenteiden, työn tekemisen ja osaamisen muutoksia ja jännitteitä. Työyhteisöjen toimintakulttuureita, niiden muutoksia ja ammatillista toimijuusidentiteettiä tarkastellaan sekä yksilöllisenä että yhteisöllisenä prosessina. Yhteiskunnallista eriarvoistumista ja uraohjauksen eettisiä kysymyksiä avataan globaalilla ja paikallisella tasolla erittelemällä esimerkiksi ”kelvollisen” työn (decent work) ehtoja sekä sosiaalisen eriarvoisuuden ja syrjinnän rakenteiden (kuten rasismin) seurauksia koulutus- ja työurilla. Yhteiskunnallisen tietoisuuden lisäämiseksi käsitellään myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta uraohjauksessa. Sisältöihin syvennytään ja niitä reflektoidaan oman uraohjaustyön kontekstissa ja oman uraohjausosaamisen näkökulmasta.

Suoritustavat

Valmistautuminen ja osallistuminen alkuseminaariin, soveltava kirjallinen analyysitehtävä työelämän ja yhteiskunnan muutoksista omassa uraohjaustyössä ja osallistuminen verkkokeskusteluun.

Toteutus

Verkkoluennot ja kirjallisuuteen perehtyminen (55 t), oman uraohjaustyön kentän analyysitehtävä (60 t), verkkokeskustelu itsenäisesti sekä omassa pienryhmässä (20 t)

Arviointi

Kirjallinen analyysitehtävä: hyl-hyv JA osallistuminen verkkokeskusteluun: hyl-hyv

Kirjallisuus, valitaan kolme seuraavista:

Brunila, K., Onnismaa, J. & Pasanen, H. (toim.). 2015. Koko elämä töihin. Koulutus tietokykykapitalismissa.

Filander, K. & Korhonen, M. & Siivonen, P. (toim.). 2019. Huiputuksen moraalijärjestys — Osallisuuden ja sosiaalisen kivun kertomuksia.

Heiskanen, T., Leinonen, M., Järvensivu, A. & Aho, S. (toim.). 2008. Kohti uutta työelämää?: tutkimuksen näköala työelämän kehitykseen.

Jokinen, E. & Venäläinen J. (toim.). 2015. Prekarisaatio ja affekti.

Julkunen, R. 2008. Uuden työn paradoksit.

Järvensivu, A. 2014. Tarinoita suomalaisesta työelämästä.

Järvensivu, A. 2010. Tapaus työelämä ja voiko sitä muuttaa.

Kajanoja, J. 2018. Työllisyyskysymys.

Kasvio, A. & Lundell. S. 2015. Ulos oravanpyörästä: työn kohtuullistamisen edut ja haitat.

Mannevuo, M. 2015. Affektitehdas. Työn rationalisoinnin historiallisia jatkumoita.

Ojala. S. & Pyöriä, P. 2020 (toim.). Pirstoutuvatko työurat? Teollisuusalat talouden ja teknologian murroksissa.

Parviainen, J., Kinnunen, T. & Kortelainen, I. (toim.). 2017. Ruumiillisuus ja työelämä – Työruumis jälkiteollisessa taloudessa.

Pyöriä, P. 2017. Työelämän myytit ja todellisuus.

Sennett, R. 2002. Työn uusi järjestys.

Sennett, R. 2007. Uuden kapitalismin kulttuuri.

Siltala, J. 2004/2007. Työelämän huonontumisen lyhyt historia: muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun.

Siltala, J. 2017. Keskiluokan nousu, lasku ja pelot.

Suoranta, A. & Leinikki, S. (toim.). 2018. Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta — Mikä on työn ja toimeentulon tulevaisuus?

 Uraprosessit ja niiden tukeminen (5 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

  • jäsentää uraohjauksen asiakkaiden ammatillisten valintojen ja urasuunnittelun prosesseja kuvaavia urateorioita sekä ammatti- ja työurien muotoutumisen teorioiden erilaisia suuntauksia
  • soveltaa eri teorioiden käsitteistöä sekä teoriasuuntauksia uraohjauksen kohteena oleviin prosesseihin yksilön uraprosessien – ammatillisen suuntautumisen, uravalintojen ja -suunnittelun – tukemisessa
  • rakentaa omaa uraohjauksen käyttöteoriaa suhteessa elämänkulun sekä ammatti- ja työurien teorioihin ja tutkimukseen sekä
  • päivittää omaa käyttöteoriaansa seuraamalla tutkimustietoa ammatillisen suuntautumisen, työ- ja elämänurien muotoutumisesta.

Sisältö

Opintojaksossa perehdytään yksilöiden uraprosesseja jäsentäviin elämänkulun, ammatti- ja työurien muotoutumisen teorioiden suuntauksiin psykologisista piirreteorioista ja kehitysajattelusta kognitiivisiin uravalinnan malleihin, sosiologisiin ja konstruktivistisiin lähestymistapoihin sekä Life Design -suuntaukseen. Monitieteisen teoria- ja tutkimustiedon pohjalta rakennetaan ymmärrystä yksilön uravalintojen, -suunnittelun ja työurien rakentamisen prosesseista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Teoreettista ymmärrystä sovelletaan omien asiakasprosessien käytäntöön. Lisäksi teoria- ja tutkimustietoa sovelletaan omaan uraohjaajuuden käyttöteoriaan sekä hankitaan valmiuksia seurata tutkimustietoa työ- ja elämänurien muotoutumisesta.

Suoritustavat

Kirjallisuuteen perehtyminen ja verkkoluennot, ryhmätentti, omaan työhön liittyvä case-analyysi ja osallistuminen seminaarityöskentelyyn.

Toteutus

Kirjallisuuteen perehtyminen ja verkkoluennot (49 t). Itsenäinen työskentely (56 t) opintopiirityöskentely (20 t), ryhmätentti (4 t), seminaari (6 t).

Arviointi

Ryhmätentti: hyl-hyv JA case-analyysi: hyl-hyv

Kirjallisuus, valitaan kaksi seuraavista:

Brown, S.D,  Lent, R.W.  2012 Career Development and Counseling: Putting Theory and Research to Work (ebrary) TAI Brown, D. 2002 Career Choice and Development (ebrary) TAI Brown, D. 2016. Career information, career counselling and career development.

Sharf, R.S.2009. Applying career development theory to counselling.

Sugarman, L.  2004. Counselling and the life course.

Green, L.  2010. Understanding the Life Course.

Zittoun, D. et al. 2013. Human Development in the Life Course: Melodies of Living.

Kauppila, P.A., Silvonen, J. & Vanhalakka-Ruoho, M. (toim.) 2015. Toimijuus, ohjaus ja elämänkulku.

Lisäksi erikseen ilmoitettavia tutkimusartikkeleita

 

URAOHJAUKSEN ASIAKASTYÖ 10 op.

Vuorovaikutusosaaminen asiakastyössä (5 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

  • jäsentää ohjausvuorovaikutusta sekä prosessi- että tuloksellisuusnäkökulmasta
  • ohjata yksilö- ja ryhmäohjauksen tilanteita valiten tavoitteen kannalta hyödyllisiä vuorovaikutuskäytäntöjä
  • jäsentää ohjausta myös yhteisötason toimintana rakentaa ja ylläpitää yhteistyösuhdetta vuorovaikutuksessa
  • erottaa ohjauksen orientaatiot vuorovaikutuksessa ja siirtyä tietoisesti niiden välillä
  • havainnoida omaa ohjausvuorovaikutustaan eri keinoin ja kehittyä vuorovaikuttajana reflektion ja palautteen pohjalta

Sisältö

Opintojaksossa perehdytään ohjausvuorovaikutuksen tutkimuksen ja ohjauksen prosessitutkimuksen näkökulmiin yksilö- ja ryhmäohjauksen tilanteissa. Sisällöissä käsitellään ohjausvuorovaikutuksen perusilmiöitä: toimivaa ohjauskohtaamista, ohjausprosessin tukemista ja yhteistyösuhteen rakentamista sekä ohjauksen vallankäytön ulottuvuuksia. Tarkastelua syvennetään seuraavien teemojen kautta: ohjauksen tulokseen vaikuttavat tekijät, tyypilliset syyt vuorovaikutuksen ongelmiin, työskentelyongelman muotoileminen, reflektiivisyys ja itsereflektiivinen puhe vuorovaikutuksessa, työskentelysuhteen ylläpitäminen, murtumat ja korjaaminen sekä sosiaalinen tuki. Läpikäyvänä teemana harjaannutaan tarkastelemaan ohjausvuorovaikutuksen ilmiöitä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

Suoritustavat

Verkkoluennot ja -työskentely, seminaariin osallistuminen, ohjausvuorovaikutusta koskeva analyysitehtävä.

Toteutus

Verkkoluennot ja itsenäinen kirjallisuuteen perehtyminen (20 t), seminaari (13 t), vuorovaikutusaineistoa koskevan tehtävän toteuttaminen (102 t)

Arviointi

Vuorovaikutusaineistosta toteutettu tehtävä: hyl-hyv

Kirjallisuus

Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Helsinki: Gaudeamus. TAI Leiman, M. alla olevat viisi lukua (s. 19—103) teoksesta Koivuluhta, M. & Kauppila, P.A. (toim.) 2015. Toimijuuden tuki: dialoginen ohjaus. Publications of the University of Eastern Finland, Reports and Studies in Education, Humanities, and Theology 12 (teos ladattavissa: https://erepo.uef.fi/handle/123456789/15092)

  1. Dialogisen ohjauksen periaatteita ja työvälineitä
  2. Dialogisen hahmotustavan käsitteelliset työvälineet
  3. Ilmaisusta toimijuuden esteiden hahmottamiseen
  4. Lähikehityksen vyöhyke ja itsehavainnoinnin laatu
  5. Ohjaus vuorovaikutuksena.

Lisämateriaalina käytetään ohjausvuorovaikutuksen tutkimusartikkeleita, mm. seuraavia

  • Psykologia-lehden Ohjausvuorovaikutus-teemanumero 5/6 2018
  • Vehviläinen, S. & Souto, A-M. 2021. How does career guidance at schools encounter migrant young people? – Interactional practices that hinder socially just guidance. International Journal for Educational and Vocational Guidance.
  • Vehviläinen, S. 2014b. Työnohjaukselliset ryhmäinterventiot kohtaamispaikkana ja keskustelutilana: mahdollisuuksia ja riskejä. In Heroja, T. et al. (eds.) Parempaa työelämää tekemässä: tutkiva ote työnohjaukseen: United Press Global, 19-37.
  • Tiitinen, S., Weiste, E., Vehviläinen, S., Ruusuvuori, J., Lusa, S. & Laitinen, J. 2018. Reflektoinnin välttämistä ja vertaistukea. Aikuiskasvatus 38 (3), 208–222.

 

Asiakastyön ohjausmenetelmät (5 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

  • soveltaa erilaisia uraohjausmenetelmiä tarkoituksenmukaisesti yksilöllisiin asiakasprosesseihin
  • suunnitella ja toteuttaa yksilöllisiä sekä asiakastarvelähtöisiä uraohjausprosesseja
  • tunnistaa ohjaustyön eettiset vaatimukset
  • arvioida ja kehittää omia uraohjauksen menetelmiään, ammattikäytänteitään sekä niiden laatua ja vaikuttavuutta

Sisältö

Opintojaksolla jäsennetään oman työn ohjausprosesseissa käytettäviä menetelmiä ammatillisen reflektion ja yhdessä tutkimisen kautta. Uraohjauksen monikanavaisia menetelmiä ja työvälineitä analysoidaan ja arvioidaan suhteessa yksilöllisten ohjausprosessien tavoitteisiin omassa työssä. Perehdytään digitalisaation vaikutuksiin sekä tulevaisuusohjauksen antiin uraohjauksessa. Ohjauksen menetelmällisiä valintoja pohditaan tietoisesti reflektoiden ja eettiset kysymykset huomioiden. Jakamisen ja vastavuoroisen vertaistyöskentelyn kautta perehdytään uraohjauksessa sovellettavien työvälineiden monimenetelmäisyyteen ja yksilöllisten uraprosessien tavoitteiden huomioimiseen menetelmällisissä valinnoissa.

Suoritustavat

Kirjallisuutta hyödyntävä oman työn uraohjausmenetelmien analyysi ja osallistuminen työpajatyöskentelyyn

Toteutus

Työpajatyöskentely ja valmistautuminen (37 t), uraohjausmenetelmän analyysi (98 t)

Arviointi

Työpajatyöskentely: hyl-hyv ja uraohjausmenetelmän analyysi: hyl-hyv

Kirjallisuus, valitaan kaksi seuraavista:

Alhanen, K. ym. 2011. Työnohjauksen käsikirja

Amundson, N. 2005. Aktiivinen ohjaus. Opas uraohjauksen ammattilaisille.

Amundson, N., Harris-Bowlsbey, J., Niles, S. 2008. Essential Elements of Career Counseling: Processes and Techniques.

Anderson, M. & Goodman, J. & Schlossberg, N. 2011. Counseling Adults in Transition. Linking Schlossberg’s Theory With Practice in a Diverse World (ebrary) Cedefop 2011. Working and ageing. Emerging theories and empirical perspectives (pdf).

Engeström, Y. 2004. Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä. Vastapaino.

Evans J. 2009. Online Counselling and Guidance Skills: A Practical Resource for Trainees and Practitioners.

Guttorm, T., Hakkarainen, T., Kolehmainen, A., Mäenpää, K., Peltola, S. & Ylönen, H. (toim.) 2017. Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa.

Hökkä, P., Paloniemi, S., Vähäsantanen, K., Herranen, S., Manninen, M. & Eteläpelto, A. (toim.). 2014. Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistaminen – Luovia voimavaroja työhön! Jyväskylä University Printing House. Jyväskylä. www.jyu.fi/toimijuuskirja
Isaacs, W. 2001. Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito. Talentum.

Ivey, A.E., Ivey, M.B. & Zalaquett, C.P. 2013. Intentional Interviewing and Counseling: Facilitating Client Development in a Multicultural Society.

Jokinen, L., Ollila, J. & Vuorisalo, K. 2015. Oman tulevaisuuden hallinnan mahdollisuudet ja mahdottomuudet. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 17(4), 62-68. file:///C:/Users/pamuhone/Downloads/89499-Artikkelin%20teksti-142596-1-10-20200210.pdf

Kerosuo, H. 2014. Kollektiivinen muutostoimijuus – Esimerkkinä solmutyöskentely rakennusalan kehittämishankkeessa. Aikuiskasvatus 34 (3), 178– 191.

Koivuluhta, M & Kauppila, P.A. (toim.) 2015. Toimijuuden tuki: dialoginen ohjaus, https://erepo.uef.fi/handle/123456789/15092
Kohti ohjauksen kokonaisvoimavarojen yhteiskehittämistä – Ammatinvalinta- ja uraohjauksen kehittämishaasteiden strategisen perustan arviointitutkimus. 2008. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 30/2008. Verkkojulkaisu.

Kupias, P. & Peltola, R. 2009. Perehdyttämisen pelikentällä. Gaudeamus.

Kupias, P. Peltola, R. Saloranta, P. 2013 (2. painos). Onnistu palautteessa. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Kuusela, S. 2013. Esimiehen vuorovaikutustaidot. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Kuusela, S. 2015. Organisaatioelämää: Kulttuurin voima ja vaikutus. Helsinki: Talentum.

Laitinen, K. 2020. Työyhteisön teknologiavälitteinen vuorovaikutus (väitöskirjan lektio). Media ja viestintä, 43(4), 415-419. https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/100624

Laitinen, K. 2020. Vuorovaikutusteknologia työyhteisössä: Teknologiavälitteinen vuorovaikutus virtuaalitiimeissä ja työyhteisön sosiaalisessa mediassa. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/71789/978-951-39-8301-7_vaitos03102020.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Leiman, M. 2008. Kognitiivis-analyyttinen näkökulma. Teoksessa S. Kähkönen, I. Karila & N. Holmberg (toim.), Kognitiivinen psykoterapia.

Longridge, D., Hooley, T. & Staunton, T. 2013. Building online employability: a guide for academic departments.

McMahon, M. & Patton, W. 2006. Career counseling: constructivist approaches.

McMahon, M. & Patton, W. 2021. Career Practitioner Training and Supervision: Career Development and Systems Theory. Teoksessa: Systems Thinking, Systems Mapping and Learning Systems, chapter 13, 419-445. https://brill.com/view/book/9789004466210/BP000016.xml

Onnismaa, J. 2021. Organisaation aika, muisti ja etiikka. Basam Books.

Puutio, R.& Kykyri, V.-L. (toim.) 2015. Konsultointi keskusteluna – vuorovaikutuksen vivahteita ja tilanneherkkää tasapainoilua. Oulu: Metanoia Instituutti.

Raina, L. 2012. Uusi yhteisöllisyys. Arator.

Repo-Kaarento, S. 2007. Innostu ryhmästä.

Sanders, P. Frankland, A. & Wilkins, P. 2015. Next steps in Counselling Practice.

Savickas, M. 2011. Career Counseling.

Syvänen et al. 2012. Dialoginen johtaminen.

Tokola, p. & Hyyppä, H. 2004. Konsultaatiotyön perusteita.

Tulevaisuusohjaus.fi – julkaisut. Turun yliopiston tulevaisuustutkimuskeskus. https://tulevaisuusohjaus.fi/julkaisut/

Weil, M. & Koski, L.  & Mjelde. L. (eds.). 2009. Knowing work: the social relations of working and knowing.

TAI muu omaan asiakastyöhön liittyvä kirjallisuus.
URAOHJAUKSEN KEHITTÄVÄ TYÖOTE 10 op.

Kehittämishanke (7 op)

Tavoitteet

Kehittämishankkeen tavoitteena on kehittämisosaaminen, jonka pohjalta opiskelija osaa tutkimusperustaisesti analysoida, arvioida ja kehittää uraohjauksen ammattikäytänteitään ja käyttöteoriaansa sekä ohjauspalvelujen toteutusta, laatua ja vaikuttavuutta elinikäisen ohjauksen näkökulmasta. Opiskelija osaa muodostaa ja ylläpitää asiantuntijuuden sekä työnsä kannalta merkityksellisiä monialaisia yhteistyöverkostoja.

Sisältö

Kehittämishanke voi sisältää opiskelijan oman uraohjausasiantuntijuuden kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisen 1) työpaikalla toteutettavan kehittämistehtävän ja sen raportoinnin, 2) artikkelin vertaisarvioidussa tai muussa asiantuntijajulkaisussa 3) vaativan tutkimus- ja/tai kehittämishankkeen suunnitelman tai meneillään olevan hankkeen raportoinnin tai 4) kirjallisuuskatsauksen tieteellisistä teksteistä.

Kehittämishanke yhdistää teorian ja kirjallisuuden kautta opittuja asioita autenttisiin oman työn ja työelämäympäristöjen ongelmiin, haasteisiin ja kehittämistoimiin sekä kohdentuu osallistujan oman asiantuntijuuden rakentumisen kannalta keskeiseen uraohjauksen teemaan.

Omaan työhön ja työympäristöön kohdentuvassa kehittämishankkeessa luodaan uudenlaisia ja toimivia käytänteitä, materiaaleja ja välineitä sekä toimintamalleja uraohjaukseen. Kehittämishankeprosessissa työskennellään yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa osana oman tai muun soveltuvan työyhteisön toimintaa. Kehittämishankeprosessissa hyödynnetään niin yliopiston (akateeminen ohjaaja), työpaikan (mahdollisuuksien mukaan) kuin vertaisopiskelijoiden (pienryhmätyöskentely) ohjausta. Lisäksi kehittämishankkeella kehitetään ja laajennetaan omia yhteistyöverkostoja sekä valmiuksia toimia näissä verkostoissa uraohjauksen asiantuntijana.

Suoritustavat

Kirjallinen kehittämishankeraportti, kehittämishankkeen esittäminen seminaarissa ja uraohjaajaksi kasvamisen reflektio.

Kehittämishankeprosessi koostuu neljästä vaiheesta:

  1. Uraohjauksen erityisasiantuntijuuden kehittämisen tavoitteet

Opiskelija tekee yhdessä erikoistumiskoulutuksen akateemisen ohjaajan kanssa suunnitelman oman asiantuntijuutensa profiloinnista HOPS-menettelyn myötä. Ohjaaja vastaa suunnitelman toteutuksen seurannasta.

  1. Suunnitteluvaihe

Suunnitteluvaihe sisältää vertaisoppimista (benchmarking), jolla tuetaan koulutukseen osallistujien keskinäistä tiedonvaihtoa ja verkottumista koulutuksen kuluessa. Kehittämistyön suunnitelman esitellään pienryhmän seminaarissa.

  1. Työskentelyvaihe

Työskentelyvaiheessa perehdytään kirjallisuuteen ja testataan käytännössä uusia toimintatapoja, kehitetään ja testataan menetelmiä sekä luodaan toimivia käytänteitä ja tehdään yhteistyötä oman työyhteisön ja yhteistyöverkostojen kanssa. Kehittämishankkeen käytännön toteutus dokumentoidaan tekstiä, kuvia ja videoita käyttäen hankkeeseen tarkoituksenmukaisella tavalla sekä kirjallisena raporttina.

  1. Arviointi

Arvioidaan kehittämishankkeen käytännön toteutusta ja reflektoidaan siihen mahdollisesti liittyneitä ongelmia. Valmis kehittämishanke esitellään vertaisopiskelijoille ja saadaan vertaispalautetta. Lopuksi käydään ohjaajan kanssa loppukeskustelu.

Uraohjaajaksi kasvaminen (3 op)

Koulutuksen tavoitteena on asiantuntijuuden profiloituminen ja kumuloituminen sekä osaamisen syveneminen. Opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita omien opintojensa ja osaamisen syvenemisen arvioinnissa. Koulutuksessa Uraohjaajaksi kasvamisen taustalla on ammatillisen kasvun polku –malli, jonka tavoitteena on tukea opiskelijaa, pysähtymään omaan uraohjaajaksi kasvamisen prosessiin, itsenäisesti ja vertaisryhmässä. Uraohjaajaksi kasvaminen yhdistyy koulutuksen Lokikirjatyöskentelyyn ja on koko koulutuksen aikainen prosessi, joka integroituu myös lähijaksotyöskentelyyn. Itsenäisen reflektion ja vertaisilta saadun palautteen avulla rakentunut tietämys tulee näkyväksi opiskelijalle loppukeskustelussa, jossa hän yhdessä ohjaajan kanssa arvioi omaa uraohjausasiantuntijuuden profiilia ja HOPS:ssa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Uraohjauksen kehittävä työote opintokokonaisuuden toteutus

Omaan työhön liittyvä kehittämishanke ja sen raportointi (190 t) seminaarityöskentely, uraohjaajaksi kasvaminen ja loppukeskustelu (80 t)

Arviointi
Kehittämishankeraportti: hyl-hyv ja uraohjaajaksi kasvaminen (Lokikirja ja loppukeskustelu): hyl-hyv

Itä-Suomen ja Turun yliopistojen yhteistyössä toteuttama uraohjausosaamista vahvistava erityisasiantuntijakoulutus