Opetussuunnitelma

Uraohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

Yleistä

Erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavia, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä pitkäkestoisia koulutuksia, joilla vastataan korkeakoulujen ja työelämän yhdessä määrittämiin työelämän osaamistarpeisiin. Yliopistojen erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija aiemman koulutustaustansa ja työkokemuksensa pohjalta 1) kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä määritellyllä työelämän osa-alueella, 2) hallitsee asiantuntijaroolin edellyttämän tieteellis-ammatillisen erikoisosaamisen ja sen yhteydet toimintaympäristöön, 3) pystyy tieteellistä tutkimustietoa tai taiteellisen toiminnan menetelmiä hyödyntäen analysoimaan, arvioimaan ja kehittämään erikoistumisalansa ammatillisia käytäntöjä ja 4) kykenee toimimaan yhteisöissä ja verkostoissa oman erikoistumisalansa asiantuntijana (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 794/2004; 20 a §).

Uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen  (30 op) tavoitteena on kehittää ja syventää uraohjauksen tehtävissä toimivien eri alojen ammattilaisten osaamista sekä asiantuntijuutta. Koulutus on monialainen ja se on tarkoitettu ensisijaisesti soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneille henkilöille, jotka toimivat uraohjaustehtävissä julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla.

Koulutuksen käytyään osallistujalla on valmiudet

  • jäsentää uraohjausta osana laajempaa yhteiskunnan ja muuttuvan työelämän kokonaisuutta. Hän hallitsee uraohjauksen teoriaperustan ja osaa soveltaa eri tieteenalojen tarjoamaa tietoa osaksi omia ohjauksen ammattikäytänteitään. (uraohjauksen perusta)
  • suunnitella ja toteuttaa yksilöllisiä sekä asiakastarvelähtöisiä uraohjausprosesseja. Hän tunnistaa ohjaustyön eettiset vaatimukset ja osaa rakentaa luottamuksellisen, dialogisen asiakassuhteen yksilö- ja ryhmäohjauksessa, sekä kasvokkain että etänä tapahtuvissa ohjaustilanteissa. (uraohjauksen asiakastyö)
  • arvioida ja kehittää omia uraohjauksen ammattikäytänteitään sekä eri tahojen tarjoamien ohjauspalvelujen toteutusta, laatua ja vaikuttavuutta elinikäisen ohjauksen näkökulmasta. Hän osaa muodostaa ja ylläpitää työnsä kannalta merkityksellisiä monialaisia yhteistyöverkostoja sekä osaa suunnitella, markkinoida ja organisoida toimivia uraohjauspalveluja. (uraohjauksen kehittävä työote)
Uraohjauksen erikoistumiskoulutus koostuu seuraavista opintojaksoista:


Uraohjauksen perusta (10 op)

Uraohjaus yhteiskunnan ja työelämän muutoksissa (5 op)
Uraprosessit ja niiden tukeminen (5 op)

Uraohjauksen asiakastyö 10 op

Vuorovaikutusosaaminen asiakastyössä (5 op)
Asiakastyön ohjausmenetelmät (5 op)

Uraohjauksen kehittävä työote 10 op

Kehittämishanke (10 op)

Opintojaksot:

Uraohjauksen perusta (10 op)

Kuva: UEF Kuvapankki, kuvaaja Raija Törrönen
URAOHJAUS YHTEISKUNNAN JA TYÖELÄMÄN MUUTOKSISSA (5 op)
Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

  • tunnistaa ja ennakoida työelämän ja työmarkkinoiden rakenteita ja muutoksia sekä globaalilla että lokaalilla tasolla ja ymmärtää niiden vaikutukset yksilöihin ja työyhteisöihin,
  • paikantaa uraohjauksen näkökulmasta keskeisiä työn tekemisen, ammatillisten rakenteiden ja osaamisen muutosprosesseja sekä reflektoida kriittisesti työelämän muutosvaateita ja uraohjauksen yhteiskunnallisia ja eettisiä tehtäviä sekä jäsentää uraohjausta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ”decent work” -näkökulmasta globalisoituvassa maailmassa,
  • tunnistaa nykyisen työelämän paradokseja niin yhteiskunnan kuin yksilöiden tasolla: yhtäältä vaihtoehtojen, joustavuuden ja liikkuvuuden, toisaalta kuormittavuuden, eriarvoisuuden ja segregaation kasvusta sekä
  • tunnistaa, miten yhteiskunnallisen muutoksen ja työelämän ilmiöt ovat läsnä yksilöiden arjessa sekä etenkin koulutus- ja työurien muotoutumisessa ja kuinka nämä muutokset haastavat oman uraohjaustyön toimintakenttää.
Sisällöt

Opintojaksolla perehdytään työelämän muutosprosesseihin ja niitä koskeviin teoreettisiin jäsennyksiin, mm. vanha työ – uusi työ, teollisesta jälkiteolliseen, vanhasta kapitalismista tietokykykapitalismiin ja biokapitalismiin -jaotteluihin. Työmarkkinoiden ja työurien keskeisiä muutostrendejä valotetaan käsitelemällä niin monikulttuuristumista, kestävää kehitystä kuin prekarisaatiota ja siihen liittyvää työn subjektivikoitumista, kommunikatiivuutta sekä affektiivisuutta. Opintojaksolla käsitellään myös ammatillisten rakenteiden, työn tekemisen ja osaamisen ristiriitaisia muutoksia. Lisäksi perehdytään digitalisaation vaikutuksiin oppimis- ja työelämän ympäristöihin ja digitaalisten urataitojen merkitykseen työurien muotoutumisessa. Työyhteisöjen toimintakulttuureita, niiden muutoksia sekä ammatillista toimijuusidentiteettiä tarkastellaan sekä yksilöllisenä että yhteisöllisenä prosessina. Yhteisteiskunnallista eriarvoistumista ja uraohjauksen eettisiä kysymyksiä avataan niin globaalilla kuin lokaalillakin tasolla erittelemällä esimerkiksi ”kelvollisen” työn (decent work) ehtoja sekä rasismin seurauksia koulutus- ja työurilla. Yhteiskunnallisen tietoisuuden lisäämiseksi käsitellään myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta uraohjauksessa. Sisältöihin syvennytään ja niitä reflektoidaan oman uraohjaustyön kontekstissa ja oman uraohjausosaamisen näkökulmasta.

Suoritustavat

Osallistuminen verkkokeskusteluun ja -seminaariin, soveltava kirjallinen analyysitehtävä työelämän ja yhteiskunnan muutoksista omassa uraohjaustyössä.

 Toteutus

Verkkoluennot ja kirjallisuuteen perehtyminen (55 t), oman uraohjaustyön kentän analyysitehtävä (60 t), verkkoseminaarityöskentely  (20 t)

Arviointi

Kirjallinen analyysitehtävä 0-5, osallistuminen verkkokeskusteluun ja -seminaariin hyväksytty, hylätty

 Kirjallisuus

Valitaan kolme seuraavista:

Heiskanen, T., Leinonen, M., Järvensivu, A. & Aho, S. (toim.). 2008. Kohti uutta työelämää?: tutkimuksen näköala työelämän kehitykseen.

Jokinen, E. & Venäläinen J. 2015. Prekarisaatio ja affekti.

Julkunen, R. 2008. Uuden työn paradoksit.

Järvensivu, A. 2010. Tapaus työelämä ja voiko sitä muuttaa.

Kajanoja, J. 2018 Työllisyyskysymys.

Pyöriä, P. 2017. Työelämän myytit ja todellisuus.

Sennett, R. 2002. Työn uusi järjestys.

Sennett, R. 2007. Uuden kapitalismin kulttuuri

Siltala, J. 2004/2007. Työelämän huonontumisen lyhyt historia: muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun.

Siltala, J. 2017. Keskiluokan nousu, lasku ja pelot.

URAPROSESSIT JA NIIDEN TUKEMINEN (5 op)
 Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

  • jäsentää uraohjauksen asiakkaiden ammatillisten valintojen ja urasuunnittelun prosesseja kuvaavia urateorioita sekä ammatti- ja työurien muotoutumisen teorioiden erilaisia suuntauksia
  • soveltaa eri teorioiden käsitteistöä sekä teoriasuuntauksia uraohjauksen kohteena oleviin prosesseihin yksilön uraprosessien – ammatillisen suuntautumisen, uravalintojen ja -suunnittelun – tukemisessa,
  • rakentaa omaa uraohjauksen käyttöteoriaa suhteessa elämänkulun sekä ammatti- ja työurien teorioihin ja tutkimukseen sekä
  • päivittää omaa käyttöteoriaansa seuraamalla tutkimustietoa ammatillisen suuntautumisen, työ- ja elämänurien muotoutumisesta.
Sisältö

Opintojaksossa perehdytään yksilöiden uraprosesseja jäsentäviin elämänkulun, ammatti- ja työurien muotoutumisen teorioiden suuntauksiin psykologisista piirreteorioista ja kehitysajattelusta kognitiivisiin uravalinnan malleihin, sosiologisiin ja konstruktivistisiin lähestymistapoihin sekä Life Design -suuntaukseen. Monitieteisen teoria- ja tutkimustiedon pohjalta rakennetaan ymmärrystä yksilön uravalintojen, -suunnittelun ja työurien rakentamisen prosesseista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Teoreettista ymmärrystä sovelletaan omien asiakasprosessien käytäntöön. Lisäksi teoria- ja tutkimustietoa sovelletaan omaan uraohjaajuuden käyttöteoriaan sekä hankitaan valmiuksia seurata tutkimustietoa työ- ja elämänurien muotoutumisesta.

Suoritustavat

Kirjallisuuteen perehtyminen ja verkkoluennot, ryhmätentti, omaan työhön liittyvä case-analyysi ja osallistuminen seminaarityöskentelyyn.

Toteutus

Kirjallisuuteen perehtyminen ja verkkoluennot (48 t). Itsenäinen työskentely (56 t) opintopiirityöskentely (20 t) Ryhmätentti (4 t), seminaari(7 t).

Arviointi

Ryhmätentti 0-5, case-analyysi sekä osallistuminen seminaarityöskentelyyn hyväksytty, hylätty

Kirjallisuus

Valitaan kaksi seuraavista:

Brown,S.D,  Lent, R.W.  2012 Career Development and Counseling: Putting Theory and Research to Work (ebrary) TAI Brown, D. 2002  Career Choice and Development  (ebrary) TAI Brown, D. 2016. Career information, career counselling and career development.

Sharf, R.S.2009. Applying career development theory to counselling.

Sugarman, L.  2004. Counselling and the life course.

Green, L.  2010. Understanding the Life Course.

Zittoun, D. et al. 2013. Human Development in the Life Course: Melodies of Living.

Kauppila, P.A.,  J.Silvonen, J. & M. Vanhalakka-Ruoho (toim.) 2015. Toimijuus, ohjaus ja elämänkulku.

Lisäksi erikseen ilmoitettavia tutkimusartikkeleita

Uraohjauksen asiakastyö 10 op

Kuva: Turun yliopiston Mediapankki, kuvaaja Noora Mela
VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN ASIAKASTYÖSSÄ 5 op
Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

  • jäsentää ohjausvuorovaikutusta sekä prosessi- että tuloksellisuusnäkökulmasta
  • jäsentää ohjaustilanteita yksilö- ryhmä ja yhteisötasolla ja valita tavoitteen kannalta hyödyllisiä vuorovaikutuskäytäntöjä
  • rakentaa ja ylläpitää yhteistyösuhdetta vuorovaikutuksessa
  • erottaa ohjauksen orientaatiot vuorovaikutuksessa ja siirtyä tietoisesti niiden välillä ohjaustilanteessa;
  • havainnoida omaa ohjausvuorovaikutustaan eri keinoin ja kehittyä vuorovaikuttajana reflektion ja palautteen pohjalta
Sisältö

Opintojaksossa perehdytään ohjausvuorovaikutuksen tutkimuksen ja ohjauksen prosessitutkimuksen näkökulmiin. Sisällöissä käsitellään ohjausvuorovaikutuksen perusilmiöitä: toimivan ohjauskohtaamisen, ohjausprosessin tukemisen ja yhteistyösuhteen rakentamisen tapoja. Tarkastelua  syvennetään empiirisen vuorovaikutustutkimuksen pohjalta seuraavien teemojen kautta: ohjauksen tulokseen vaikuttavat tekijät, tyypilliset syyt vuorovaikutuksen ongelmiin, työskentelyongelman muotoileminen, reflektiivisyys ja itsereflektiivinen puhe vuorovaikutuksessa, työskentelysuhteen ylläpitäminen, murtumat ja korjaaminen; sosiaalinen tuki ja ryhmän kyky ohjata. Lisäksi tarkastellaan eri tapoja hahmottaa ohjauksen tulosta ja seuraamuksia, tarkastellaan ohjauksen keskeisiä  vuorovaikutusilmiöitä vallan, eriarvoisuuden ja ideologian näkökulmasta.

Suoritustavat

Luennoille ja seminaareihin osallistuminen, havaintopäiväkirjan pitäminen, ohjausvuorovaikutusta koskeva analyysitehtävä ja palautteenanto muiden analyysitehtävistä.

Toteutus

Luennot ja seminaarit (21 t), itsenäistä kirjallisuuteen perehtymistä, havaintopäiväkirjan pitäminen ja vuorovaikutusaineistoa koskevan tehtävän toteuttaminen (114 t)

Arviointi

Vuorovaikutusaineistosta toteutettu tehtävä 0-5

Kirjallisuus

Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas.  TAI Cooper & McLeod. 2011. Pluralistic counselling.

valikoima ohjausvuorovaikutustutkimuksen artikkeleita

ASIAKASTYÖN OHJAUSMENETELMÄT 5 op
Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

  • soveltaa erilaisia uraohjausmenetelmiä tarkoituksenmukaisesti yksilöllisiin asiakasprosesseihin
  • suunnitella ja toteuttaa yksilöllisiä sekä asiakastarvelähtöisiä uraohjausprosesseja
  • tunnistaa ohjaustyön eettiset vaatimukset
  • arvioida ja kehittää omia uraohjauksen menetelmiään, ammattikäytänteitään sekä niiden, laatua ja vaikuttavuutta
Sisältö

Opintojaksolla jäsennetään oman työn ohjausprosesseissa käytettäviä menetelmiä ammatillisen reflektion ja yhdessä tutkimisen kautta. Uraohjauksen monikanavaisia menetelmiä ja työvälineitä analysoidaan ja arvioidaan suhteessa yksilöllisten ohjausprosessien tavoitteisiin omassa työssä. Ohjauksen menetelmällisiä valintoja pohditaan tietoisesti reflektoiden ja myös eettiset kysymykset huomioiden. Jakamisen ja yhteisen työskentelyn kautta perehdytään uraohjauksessa sovellettavien työvälineiden monimenetelmäisyyteen ja yksilöllisten uraprosessien tavoitteiden huomioimiseen menetelmällisissä valinnoissa.

Suoritustavat

Kirjallisuutta hyödyntävä oman työn uraohjausmenetelmien analyysi, osallistuminen verkko- ja työpajatyöskentelyyn

Toteutus

Työpajatyöskentelyä (32 t), verkkotyöskentelyä (20 t), itsenäistä työskentelyä: uraohjausmenetelmäanalyysi (83 t)

Arviointi

hyväksytty, hylätty

Kirjallisuus

Valitaan kaksi seuraavista:

Alhanen ym. 2011. Työnohjauksen käsikirja

Amundson, N. 2005. Aktiivinen ohjaus. Opas uraohjauksen ammattilaisille.

Amundson, N., Harris-Bowlsbey, J., Niles, S. 2008. Essential Elements of Career Counseling: Processes and Techniques.

Anderson, M. & Goodman, J. & Schlossberg, N. 2011. Counseling Adults in Transition. Linking Schlossberg’s Theory With Practice in a Diverse World (ebrary) Cedefop 2011. Working and ageing. Emerging theories and empirical perspectives (pdf).

Engeström, Y. 2004. Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä. Vastapaino.

Evans J. 2009. Online Counselling and Guidance Skills: A Practical Resource for Trainees and Practitioners.

Guttorm, T., Hakkarainen, T., Kolehmainen, A., Mäenpää, K.,Peltola, S. & Ylönen, H. (toim.) 2017. Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa.

Hökkä, P., Paloniemi, S., Vähäsantanen, K., Herranen, S., Manninen, M. & Eteläpelto, A. (toim.). 2014. Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistaminen – Luovia voimavaroja työhön! Jyväskylä University Printing House. Jyväskylä. www.jyu.fi/toimijuuskirja

Isaacs, W. 2001. Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito. Talentum.

Ivey, A.E.,Ivey, M.B. & Zalaquett, C.P. 2013. Intentional Interviewing and Counseling:

Facilitating Client Development in a Multicultural Society.

Kerosuo, H. 2014. Kollektiivinen muutostoimijuus – Esimerkkinä solmutyöskentely rakennusalan kehittämishankkeessa. Aikuiskasvatus 34 (3), 178– 191.

Koivuluhta, M & P.A. Kauppila (toim.) 2015. Toimijuuden tuki: dialoginen ohjaus.

Kohti ohjauksen kokonaisvoimavarojen yhteiskehittämistä – Ammatinvalinta- ja uraohjauksen kehittämishaasteiden strategisen perustan arviointitutkimus. 2008. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 30/2008. Verkkojulkaisu.

Kupias, P. & Peltola, R. 2009. Perehdyttämisen pelikentällä. Gaudeamus.

Kupias, P. Peltola, R. Saloranta, P. 2011. Onnistu palautteessa.

Kuusela, S. 2013. Esimiehen vuorovaikutustaidot. Helsinki: Sanoma Pro.

Kuusela, S. 2015. Organisaatioelämää: Kulttuurin voima ja vaikutus. Helsinki: Talentum.

Leiman, M. 2008. Kognitiivis-analyyttinen näkökulma. Teoksessa S. Kähkönen, I. Karila & N. Holmberg (toim.), Kognitiivinen psykoterapia.

Longridge, D., Hooley, T. & Staunton, T. 2013. Building online employability: a guide for academic departments.

McMahon, M. & Patton, W. 2006. Career counseling: constructivist approaches.

Ohjauksen liike näkyviin – Tutka ja TE-toimistojen ohjauspalvelut. Seurannan arvioinnin prototyyppi. 2013. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 32/2013. Verkkojulkaisu.

Puutio, R.& V.-L. Kykyri (toim.) 2015. Konsultointi keskusteluna – vuorovaikutuksen vivahteita ja tilanneherkkää tasapainoilua. Oulu: Metanoia Instituutti.

Raina, L. 2012. Uusi yhteisöllisyys. Arator.

Repo-Kaarento, S. 2007. Innostu ryhmästä.

Sanders, P. Frankland, A. & Wilkins, P. 2015. Next steps in Counselling Practice.

Savickas, M. 2011. Career Counseling.

Syvänen et al. 2012. Dialoginen johtaminen.

Tokola, p. & Hyyppä, H. 2004. Konsultaatiotyön perusteita.

Weil,M. & Koski, L.  & Mjelde. L. (eds.). 2009. Knowing work: the social relations of working and knowing.

TAI muu omaan asiakastyöhön liittyvä kirjallisuus.

Uraohjauksen kehittävä työote 10 op

Kuva: UEF kuvapankki, kuvaaja Raija Törrönen
KEHITTÄMISHANKE 10 op
Tavoitteet

Kehittämishankkeen tavoitteena on kehittämisosaaminen, jonka pohjalta opiskelija osaa tutkimusperustaisesti analysoida, arvioida ja kehittää uraohjauksen ammattikäytänteitään sekä ohjauspalvelujen toteutusta, laatua ja vaikuttavuutta elinikäisen ohjauksen näkökulmasta.  Lisäksi opiskelija osaa muodostaa ja ylläpitää asiantuntijuuden sekä työnsä  kannalta merkityksellisiä monialaisia yhteistyöverkostoja.

Sisältö

Kehittämishanke voi sisältää opiskelijan oman uraohjausasiantuntijuuden kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisen 1) työpaikalla toteutettavan kehittämistehtävän ja sen raportoinnin, 2) artikkelin vertaisarvioidussa tai muussa asiantuntijajulkaisussa 3) vaativan tutkimus- ja/tai kehittämishankkeen suunnitelman tai meneillään olevan hankkeen raportoinnin tai 4) kirjallisuuskatsauksen tieteellisistä teksteistä. Kehittämishanke yhdistää teorian ja kirjallisuuden kautta opittuja asioita autenttisten oman työn ja työelämäympäristöjen ongelmiin, haasteisiin ja kehittämistoimiin ja kohdentuu  osallistujan oman asiantuntijuuden kannalta keskeiseen uraohjauksen teemaan. Omaan työhön ja työympäristöön kohdentuvassa kehittämishankkeessa luodaan uudenlaisia ja toimivia käytänteitä, materiaaleja ja välineitä sekä toimintamalleja uraohjaukseen. Kehittämishankkeessa työskennellään yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa osana oman tai muun soveltuvan työyhteisön toimintaa. Kehittämishanke toteutetaan  yliopiston ja mahdollisuuksien mukaan työpaikan ohjausta sekä muiden erikoisalan opiskelijoiden vertaistukea hyödyntäen. Kehittämishankkeella kehitetään myös omia yhteistyöverkostoja ja valmiuksia toimia näissä verkostoissa uraohjauksen asiantuntijana .

Suoritustavat

Kirjallinen kehittämishankeraportti, seminaariin ja loppuhaastatteluun osallistuminen

Kehittämishankeprosessi koostuu neljästä vaiheesta: 1) Uraohjauksen erityisasiantuntijuuden kehittämisen tavoitteet, 2) suunnittelu-, 3) työskentely- ja 4) arviointivaihe.

1) Uraohjauksen erityisasiantuntijuuden kehittämisen tavoitteet

Opiskelija tekee yhdessä erikoistumiskoulutuksen akateemisen ohjaajan kanssa suunnitelman oman asiantuntijuutensa profiloinnista HOPS-menettelyn myötä. Ohjaaja vastaa suunnitelman toteutuksen seurannasta.

2) Suunnitteluvaihe

Suunnitteluvaihe sisältää vertaisoppimista (benchmarking), jonka kuluessa oman kehittämistyön suunnitelma esitetään muille osallistujille. Samalla tuetaan koulutukseen osallistujien keskinäistä tiedonvaihtoa ja verkottumista koulutuksen kuluessa.  Kehittämissuunnitelma esitellään yhteisessä seminaarissa.

3) Työskentelyvaihe

Työskentelyvaiheessa perehdytään kirjallisuuteen ja testataan käytännössä uusia toimintatapoja, kehitetään ja testataan menetelmiä sekä luodaan toimivia käytänteitä ja tehdään yhteistyötä oman työyhteisön ja yhteistyöverkostojen kanssa. Kehittämishankkeen käytännön toteutus dokumentoidaan tekstiä, kuvia ja videoita käyttäen hankkeeseen tarkoituksenmukaisella tavalla sekä kirjallisena raporttina.

4) Arviointi

Arvioidaan kehittämishankkeen käytännön toteutusta ja reflektoidaan siihen mahdollisesti liittyneitä ongelmia. Ohjaajan kanssa käydään arviointikeskustelu. Oma kehittämishanke esitellään muille erikoistumiskoulutukseen osallistuneille ja saadaan vertaispalautetta loppuseminaarissa.

Loppuhaastattelu: Asiantuntemuksen osoittaminen erikoistumiskoulutuksessa

Koulutuksen kuluessa pyritään asiantuntijuuden profiloitumiseen ja kumuloitumiseen sekä osaamisen syventämiseen. Jatkuvan reflektion ja prosessin aikana saadun palautteen avulla rakennettu tietämys arvioidaan ja tehdään näkyväksi loppuhaastattelussa. Loppuhaastattelun avulla arvioidaan, miten hyvin oma asiantuntijuuden profiili ja sille HOPS:ssa asetetut tavoitteet on saavutettu.

Loppuhaastattelun toteuttaa tarkoitusta varten valittu raati, jossa on akateemisten toimijoiden ohella työelämän edustus. Loppuhaastatteluun voi osallistua, kun akateeminen ohjaaja on hyväksynyt kehittämishankkeen ja vaadittava määrä opintopisteitä on suoritettu. Osana haastattelua voidaan käyttää koulutuksen kuluessa syntynyttä materiaalia, erityisesti kehittämishankkeen dokumentointia.

Toteutus

Omaan työhön liittyvä kehittämishanke ja sen raportointi (244 t) seminaarityöskentely ja loppuhaastattelu (25 t)

Arviointi

Kehittämishankeraportti: 0-5, loppuhaastattelu: hylätty, hyväksytty, kiittäen hyväksytty

 

Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistojen yhteistyössä toteuttama uraohjausosaamista vahvistava erityisasiantuntijakoulutus